Suomalaiset verkkokaupat piilossa bittiavaruudessa

Teksti: Anne Korkiakoski, Markkinoinnin kummitäti

Tärkeä osa markkinointia ovat jakelutiepäätökset, ja juuri jakelutiessä tapahtuu parhaillaan suuri murros ja uusjako sekä kivijalassa että verkossa.

Markkinoinnin näkökulmasta verkkokauppa luo suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle merkittäviä mahdollisuuksia – ja uhkia.

Ennen mahdollisuuksien ja uhkien lähempää tarkastelua kertaan muutamia tunnuslukuja verkkokaupan nykytilasta. Löysin 4 hyvää selvitystä siitä, millaista verkkokauppa on Suomessa. Löysin niistä erilaisia lukuja, mutta tässä listattuna parhaat arviot ja keskiarvot:

• Suomalaisista kuluttajista yli 3 miljoonaa ostaa verkosta.
• Suomalaiset ostavat keskimäärin verkkokaupasta jopa 2 500 eurolla per vuosi per henkilö.
• Verkkokaupasta ostetaan vuosittain noin 8–9 miljardilla eurolla, ja siitä yli puolet on palveluja.
• Kotimaan tavarakaupasta yli 10 % ostetaan verkosta.
• Verkkokauppaostoista yli 40 % ostetaan ulkomaisista verkkokaupoista, erityisesti Isosta-Britanniasta ja Saksasta.
• Suomalaiset ostavat verkosta erityisesti vaatteita, kenkiä ja kodin elektroniikkaa
• Suomalaisten verkkokauppojen ostavista asiakkaista reilusti alle 10 % tulee Suomen ulkopuolelta (tässä olemme Euroopassa kolmen heikoimman joukossa). Verkkokauppojen käynneistä/klikkauksista alle 20 % tulee Suomen ulkopuolelta, kun vastaava luku muissa pohjoismaissa on yli 50 %.

• Suomi menettää vuosittain lähes miljardin euron arvosta arvonlisäveroja, kun suomalaisten kauppojen sijaan ostamme ulkomaisista kaupoista (ja se on pois hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta).
  
• Kansainvälinen verkkokauppa kutistaa ja uhkaa suomalaista kivijalkakauppaa, erityisesti erikoistavarakauppaa (muoti, kodinkoneet, kirjat). 
• Suomalaiset verkkokaupat eivät houkuta kansainvälisiä asiakkaita läheskään samalla tapaa kuin ulkomaiset verkkokaupat houkuttelevat suomalaisia asiakkaita.

1. Perustetaan se verkkokauppa. Teknisesti meillä on osaamista, kuluttajaystävällisiä ja luotettavia verkkokaupan alustoja – siitä tämä ei jää kiinni.
2. Tehdään verkkokaupasta kansainvälinen. Verkkokaupat pitää kohdentaa eri markkinoille, eli tehdä sisällöt muillakin kielillä kuin suomeksi ja englanniksi. Saksalaiset ostavat saksankielisiltä sivuilta, ranskalaiset ranskankielisiltä sivuilta. Suuretkaan suomalaiset verkkokaupat eivät mene useampaan kuin 5 maahan ja kielialueeseen – ja samaan aikaan suuret ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat menevät tyypillisesti vähintään 10 maahan ja kielialueeseen.
3. Markkinoidaan verkkokauppoja. Suomalaisia verkkokauppoja on perustettu, mutta ne ovat piilossa bittiavaruudessa. Ei ole sattumaa, että suomalaiset käyvät erityisen aktiivisesti esim. Zalandon verkkokaupassa. Heillä on myynnissä samoja tuotemerkkejä kuin monella muullakin, mutta he ovat massiivisella markkinoinnilla houkutelleet asiakkaat juuri heidän sivuilleen ostoksille. Suomessa on jo herätty verkkokaupan kansainvälisiin mahdollisuuksiin, ja sen vuoksi panoksia kansainväliseen markkinointiin on lisätty 2% per vuosi; mutta samaan aikaan muut pohjoismaat ovat lisänneet markkinointipanostuksia 6-10% per vuosi. Me olemme jo lähtökohtaisesti takamatkalla markkinoinnin ja näkyvyyden suhteen, ja tuo ero vaan kasvaa.